[237] Esim. Slöör Y. N:o 56 Raudulta, Europaeus K. N:o 665 Lempaalasta, Reinholm v. 11 N:o 278 Sakkulasta.
[238] Europ. v. 3 N:o 218 Keski-Inkeristä. Tässä luulisi näkevänsä hämärän muiston Väinämöisen uinnista, jos ei se ylimalkain olisi myöhempi, ainoasti pohjoisempana tavattava muodostus.
[239] Esim. Reinh. 11 N:o 278 Sakkulasta.
[240] Paikkoja Inkerissä.
[241] Länk. VII s. 5 Soikkulasta.
[242] Länk. VII s. 9 myös Soikkulasta.
[243] Idempänä Keski- ja Pohjois-Inkerissä samoin kuin Viipurin puolella on samallaisia alkuja — niin että pääskyläinen päivän lintu munii mereen tai että Kullervo soittaa lehmänluista torvea, josta säikähtyneeltä Ilmariselta pihdit putoo ja kultamuru singahtaa mereen ja kummassakin tapauksessa saari j.n.e. syntyy — hyvin yleisesti sovitettuna balladiin, jossa yli maiden manterein kehuttu neito ei huoli hänelle tulevista monista kosijoista (välistä hän niinkuin painetun Kalevalan Kyllikki, sanoo: Suotta kultanne kuluvi y.m.), siksi kuin yksi mies tulee, joka kääntää mielen, tai Kojosen poika hänet viepi ja tappaa, taikka Nurmi-Tuomas s.o. kuolema tempaa. — Viimeksi mainittu alku on nähtävästi kilpakosinnasta peräisin, jossa Ilmariselta niin-ikään pihdit putoo, kun hän saa tiedon Väinämöisen kosintaretkestä, sekoitettuna yhteen Kullervon riemusoiton kanssa sepän emännän tapon jälkeen; ja siitä on mahtanut muodostua Kullervon kulkeminen kultineen (joka sisaren turmelukseen kuuluu), ja Ilmarisen nimi taas välitti tuon tulen synnystä otetun alun, missä hän iskee tulta. Viimeinkin on pääskynen tullut tähän sovitetuksi sen kautta, kun sen munasta uudemmissa toisinnoissa monesti syntyy saari. Itse näihin alkuihin liitetty balladi löytyy muuten myös erikseen.
[244] Esim. Stråhlm. II Tyrö N:o 34, Länkelä IV 28 Seitskarron saaresta.
[245] Esim. Europ. v. 3 N:o 83 Markkovasta, N:o 139 Inkerolta.
[246] Esim. Ahlqvist A. N:o 125 Pyhäjärveltä Käkisalmen puolella, Slöör XII N:o 24 Lempaalasta.