[257] Reinh. v. 8 s. 45.
[258] Reinh. v. N:o 8 Sakkulasta.
[259] Reinh. v. 12 N:o 84 Heinäjoelta. Tämä viimeksi mainittu on vaillinainen toisinto yhdestä Kerimäen runosta ja luultavasti sieltä kuultu. Ylimalkaan tuntuvat nämät muistot Lemminkäisestä pohjoiselta kaiulta.
[260] Esim. Europ. v. 3 N:o 109 Markkovasta, Saxbäck v. IX N:o 8 Raudulta.
[261] Esim. Törner. N:o 196.
[262] Yksistään Pohjois-Inkeristä ja Käkisalmen seudulta eli, niinkuin lyhyyden vuoksi vasta sen yhteisesti nimitämme, Pohjois-Inkerin saarekkeesta. Esim. Slöör v. Y. IX N:o 11 Lempaalasta, Sirelius v. V. N:o 20 Pyhäjärveltä.
[263] Esim. Slöör IX N:o 7 Lempaalasta, V N:o 45 Raudulta.
[264] Törner. N:o 173 Länsi-Inkeristä.
[265] Törner. N:o 374 Lounais-Inkeristä.
[266] Groundstr. N:o 172. Kattilasta Länsi-Inkerissä. Samaan runoon kuuluvia katkelmia löytyy usein muissakin yhteyksissä. Niin joskus Kojosen poika tai joku muu ryöstää tytön ja rupeaa mittaamaan kauneuttansa ja mielevyyttänsä hänen kanssaan. Kun tyttö hänet voittaa, mitataan miekatkin, mennään ulos Torajoelle, jossa hän leikkaa tytön kaulan, "niinkuin kannelta kapustan" (esim. Groundstr. 207 Soikkulasta). Turvan etso samoista paikoista milloin minkin pahanteon jälkeen tavataan useassa runossa, joskus myös sijan pyytäminen Suomeen. — Tämä jälkimmäinen on usein myös sovitettu veneen veistoon ja veneretkeen, mutta välistä ilmautuvat säkeet: paeta pahantekijän, piillä pilloniekan näyttävät mihin tämä loppu oikeastaan kuuluu. (Esim. Europ. I N:o 441 Venjoelta). — Yhdessä lyyrillisessä runossa Toksovalta Koillis-Inkerissä (Saxb. 926) nähdään Saaresta lähtijän surusanat hiukan muuttuneina. — Myös ilmautuu lyyrillisissä lauluissa jokseenkin usein kysymys: Mikset eilen meillä käynyt, Kun olvet jokena juoksit, Viinat virtoina välisit, Olvet läikkyit lähtehessä, Tuopit rotjossa romoit, Pikarit pinon välissä (esim. Saxb. 499 Vuoleelta, Groundstr. N:o 144 Narusista Länsi-Inkerissä). Viimeinkin on usein lyyrillisissä ja häärunoissa kuvaus kevytmielisestä elämästä; Ei ole sitä kylää Joss' ei 10 taloa y.m. (esim. Saxb. 125 Vuoleelta, Europ. K. N:o 560 Uudelta Kirkolta).