[307] Arvidss. C. VI lehti h luultavasti Kiuruvedeltä (tähän on sekautunut legenda pyhästä Katrinasta, jota Väinämöinen väkisin kosii), Lönnr. S. N:o 228 Kerimäeltä.
[308] Topel. käsikirj. N:o 46 Kemistä, viime vuosisadalta, Becker Tur. Viikkosan. 1820, Lönnr. A. II 3, 57 Kajaanin puolelta, Murinan T. N:o 23 Sodankylästä (palanen riiden synnyn seassa), Gottl. N:o 351 Juvalta (samoin raudan luvun seassa), Lönnr. S. N:o 258 Iisalmesta (jatkettu veneretkellä).
[309] Ahlman v. 3 lehti 14 Juvalta (voiteen luvussa). Ganand. s. 10 luultavasti Pohjanmaalta y.m.
[310] Lönnr. S. N:o 210 (Kantele II s. 3 Kerimäeltä). Niinkuin mainittu, näkyy tämä myös levinneen etelämmäksi, Sakkulaan.
[311] Aminoff, Suomi XI s. 242. Se sama myös Gottlund'in keräelmässä.
[312] Kiteeltä (Kantele IV s. 19).
[313] Kaavilla (V. U, Roschier N:o 37) äiti varoittaa poikaansa menemästä Hiitolan häihin, kuvaten kumminkin yhden surman. — Juvalla (Gottl. 441) orava lähetetään (arvattavasti hapatuksen hakuun) jonka jälkeen äiti varoittaa poikaansa Pohjolan retkestä. — Pohjois-Savossa v. Z. N:o 14 (viime vuosisadalta) humala kasvaa ja hapatus oluesen saadaan tappelevien karjuin kuolasta. — Toisessa luultavasti samalta seudulta (V. Z. N:o 7 Matti Kinnuselta) Hiitola, paha joukko pitää pitoja, Juutas tulee sinne, istuu rahille ja hänelle tuodaan olutta. — Salvurin sanoissa (Juvalta? Gottl. N:o 685) isä, emo sekä kolme Luonnotarta varoittavat ja sitten olutta tarjotaan sekä juodaan.
[314] Lönnr. A. II 2 N:o 21 Lentiirasta, Becker A. II 650 N:o 5 Paltamosta, Lönnr. A. II 8 N:o 13.
[315] Lönnr. A. II 2 N:o 23 Lentiirasta.
[316] Aspelin A. II N:o 4 Sotkamolta aivan täydellisenä, Lönnr. A. II 11 N:o 1 oluen juontiin saakka.