[558] Reguly s. 85, 108; vert. myös s. 103, kaikki Ersäläisiltä.
[559] Mainov s. 82.
[560] Sam. p. s. 93.
[561] Sam. p. s. 130.
[562] Liitettäköön tähän lopuksi vielä täydellisyyden vuoksi pari otetta mordvalaisista lauluista ja saduista, joissa jotain hiukan meidän Kalevalaamme vivahtavaa ilmautuu, vaikka niin kovin vähäisessä määrässä, ettei sitä voi sukulaisuudeksi sanoa. Muutamassa sadussa (Ahlqvist'in kieliop. s. 108) on mieheltä vaimonsa tullut ryöstetyksi. Mutta hän soittaa ryöstäjille niin taitavasti, että he tanssivat itsensä uuvuksiin ja nukkuvat. Näin hän saapi vaimonsa jälleen pois viedyksi. Eräässä laulussa (Reguly s. 112 Ersäläisiltä) taas sotapalvelusta pelkäävä poika soisi syntyneensä koivuksi tai kiveksi; edellisessä tapauksessa veli hänet hakkaisi tulisoihtu-puiksi, jälkimmäisessä louhisi soraksi pihalle. Kummassakaan tapauksessa hän ei lähtisi kotoa, vaan olisi omaisilleen hyödyksi. Tuo satu, niinkuin näemme, hiukan muistuttaa Wäinämöisen menettelystä Sampoa ryöstäessä, laulu taas Lemminkäisen äidin neuvoja, mihin poikansa saisi mennä Pohjolan kostoa piilemään.
[563] Ermans Archiv f. wissensch. Kunde v. Russland XVII s. 387. (Wischnevski aikakauskirjassa Vestn. georgaf. obschestvo).
[564] Aleksandra Fuchs (Zapiski o Tschuvasch. i Tscheremis. Kazansk kub. s. 254, 294).
[565] Behterev (Votjaki, Vestn. Europy 1880 Syysk. v. s. 167). Oikeastaan on tämä kirjoitus Wotjakeista, vaikka hän vertailun tähden myös ottaa Tscheremissein uskon puheeksi.
[566] Ganander Myth. fenn. s. 34.
[567] Meljnikov (enn. main. paik. s. 231).