[658] Schiefner s. 335; vert. r. 20 vv. 119-126, r. 21 vv. 153-174.
[659] Katso Radloff II s. 658 seur. ja III s. 8-22.
[660] Schaschkin schamanin-uskonnosta (o shamanstk) Venäl. maantiet. seuran toimit. 1883 v. II s. 30. — Sama luomistaru on laajalle levinnyt Pohjois-Amerikan Indianeinkin kesken. Koirankylki- ja Chippeway-Indianit kertovat ainoasti olleen vettä; ei ollut muita olentoja, paitsi Isoa Henkeä suuren linnun muodossa, jonka silmäys oli salama, siipien lekutus synnytti jyrinää. Kerran hän sukelsi meren pohjaan ja nouti sieltä maailman rakennus-aineet (Mannhardt German. Myth. s. 40, otettu Klemm'in kirjasta Kulturgeschichte II s. 155, 160).
[661] Schaschkin s. 33.
[662] Katso Bergmann Nomad. Streifer. unt. d. Kalmücken III ja Hardy, a manual of Budhism.
[663] Mahdollisesti ovat ne Venäläisiltäkin myöhemmin tulleet, joilla samat tarut myös löytyvät, ja jotka varmaankin ovat tuoneet Burjateille noiden taruin kanssa usein yhteenliitetyn kertomuksen vedenpaisumuksesta sekä Noasta (Schaschkin s. 34).
[664] Bergman III s. 198.
[665] Deutsche Mythol. s. 1229. Castrénkin, niinkuin tiedämme, tahtoi johtaa Sammon nimen buddhalaisesta lähteestä. Hän oli näet eräältä Burjatilais-papilta saanut kuulla Tibet'issä olevan sennimisen kirkon. Sanaa Sampo sanottiin Tibetin kielellä äännettävän Sang-fu ja sen merkitsevän salalähteen (Res. o. forskn. II s. 398-9). Schiefner kuitenkaan ei arvellut jälkimmäistä sananselitystä paikkaansa pitäväksi.
[666] Vert run. 2 vv. 191-216, r. 43 vv. 277-88, 385-98.
[667] Bergmann IV.