[1018] Kalev. r. 44 vv. 329-34.
[1019] Schwenck s. 239.
[1020] Buslajev, Venäl. sankarilaulut (Russk. bogat. epos) Russk. Vestnik. 1862 v. IX.
[1021] Kalev. r. 2; Kalevip. r. 8 vv. 648-81.
[1022] Kalev. r. 19 vv. 22-100.
[1023] Esim. Kirejevski, Pesnja III s. 58-69.
[1024] Kalev. r. 8 vv. 187-96. Buslajev (Russk. bog. epos, Russk. Vestn. 1862 III s. 35) vertaa samalla lajilla tapetun Suhman'in veristä syntyneen Suhmanjoen myös Ymer'in veristä alkunsa saaneesen mereen Eddassa.
[1025] Buslajev, Russk. nar. poez. s. 332.
[1026] Voronesch'ista (Afanasj. legend, s. 109). Myöskin Lausitz'in Vendiläiset kertovat samaa, kuitenkin niin, että ukko kaksi kertaa saa leipää taivaasta, mutta kolmannella selkäsaunan (Haupt u. Schmaler Volkslied. d. Wenden II s. 175). Joskus on tammen sijassa venäläisissä saduissa hernevarsi, Thor'ille pyhitetty kasvi. (Esim. Afanasj. VI s. 40). Tästä kenties voisi tehdä uskaliaan päätöksen. Yggdrasil sanan merkityksen mukaan merkitsee Ygg'in s.o. Odin'in kantaja, ja drasil erikseen käytettiin hevosista. Saarnipilvi käsitettiin siis nähtävästi Odin'in ratsuksi. Olisiko sen sijaan tullut hernevarsi syynä siihen, että Wäinämöinen Pohjolaan ensikerran ratsastaa orihilla olkisella, hernevarrella hevolla?
[1027] Kalev. r. 10 vv. 113-74.