[1168] Schwenck s. 52-3; Ermanns Arch. V s. 363. Vert, Kalev. r. 50 v. 434; käsikirj. vihko E, Boren, vuonna 1871 N:o 74, I, Europ. s. 148 (Vierokanta).
[1169] Schleicher s. 10.
[1170] Nesselmann N:o 172; vertaa myös Ulmann N:o 231.
[1171] Enimmissä tapauksissa on minun ollut mahdoton tätä esitystä varten tutkia alkukirjoituksia, vaan on täytynyt toisten lausuntoihin niistä turvata.
[1172] Kellgren, De cosmogon. Graecor. ex Aegypto profecta s. 23. Tämä esitys Orpheun opista on Athenagoraan antama. Saman kirjan edellisillä sivuilla on toisten kreikkalaisten kirjailijain lyhyempiä, vaillinaisempia kertomuksia siitä.
[1173] Kellgren s. 24-5. Itse foinikialaiset kirjat eivät ole enään tallella, vaan ainoasti katkelmia kreikkalaisista käännöksistä tai mukailuksista, taikkapa vaan kertomuksista niistä. Roth, Geschichte uns. abendländ. Philosoph. B. I s. 255, joka saman tarun kertoo, selittää alkujumaluuden monikollisen nimen sillä, että taivaan kannessa arveltiin olevan kaksi puoliskoa, yksi maan yli, toinen maan alla. Mutta kenties se mahtanee olla pluralis majestatis, niinkuin yleiseen tuttu hebrealainen Elohim.
[1174] Kellgren, De ovo mundano s. 15.
[1175] Schaschkin, Schamaani-uskonnosta, Venäj. Maantiet. Seur. toimituksissa 1863 v. II s. 31. Valitettavasti ei hän eikä Kellgrenkään mainitse alkulähdettä.
[1176] Vert. Roth I s. 100-101, 243-346.
[1177] Kellgr. De cosmogon. Graec. s. 21-2.