[1638] Katso esim. Lönnr. A II 6 N 68 Latvajärven Arhipalta, 2 N 2 Akonlahdelta, 3 N 45 Vuonnisen Ontreilta. Sekaan on kuitenkin Lönnrot, niinkuin saamme nähdä, pistänyt kaikellaisia täytteitä Ilamantsin toisinnosta. Poisluettavat ovat myös muutamat muut Lönnrot'in lisäykset: purren varustus, r. 18: 9-22, suurimmaksi osaksi muista purjehdusretkistä, erittäin kanteleen synnystä — tuulen sanat, vv. 27-40, tavallinen merimiesten loitsu (joskus osaksi pistetty muiden purjehdusretkien sekaan) — puhe orjan kanssa ja osa reen varustuksista, vv. 383-406, (yhdessä toisinnossa, Europ. G N 103, vaan nähdään rivi: sanoi sitten orjallensa) — matkaan lähtö ja onnen sanat, vv. 429-42, edellinen nähtävästi Lönnrot'in sovittama erilähteitten mukaan, jälkimmäiset loitsua. — Pohjan neidon kysymys veneen veistosta ja Väinämöisen vastaus, vv. 677-94, Lönnrot'in omatekemä yhdistys-side. — Pohjan neidon kielto, vv. 695-706, osaksi sananlaskua, osaksi lyyrillistä laulua — Ilmarisen kieltäyminen juomasta Pohjolassa, r. 19:5-12, arvattavasti balladista Suomettaren kosijat (nähdään kuitenkin myös välistä häärunoissa) — osa Ilmarisen puheesta morsiamelle ja tämän neuvot, vv. 45-58, 111-28, 165-84, luultavasti Lönnrot'in omalaittamat satujen mukaan (runoissa ainoasti joskus säe: antoi morsian apua) — kyntämisen varustus, vv. 59-90, alku erilähteistä koottu, loppu käärmeen sanoista — utusanat, vv. 136-42, loitsua — Ilmarisen puheet kokolle, vv. 195-202, 297-312, nähtävästi Lönnrot'in omia kokoonpanemia, edellinen muutamien Samporunoin esikuvan mukaan. Suuren kokon ja hauin taistelussa on myös yhtätoista loitsuista lisättyä, esim. vv. 258-62 (vert. Lönnr, A II 8 N 3). — Häärunot: r. 19: 355-498 (loppu runoa osaksi lyyrillistä, osaksi sananlaskua) r. 21-4, r. 25: 1-672, tietysti myös oikeastaan ovat erinäiset.

[1639] Kansalle vieraita lisäyksiä kultaneidon runossa ovat: vv. 1-12, Lönnrot'in omatekemä yhdistys-side — valitukset, vv. 14-34, ensimmäinen kappale Vellamon neidon onkimisrunosta (Lönnr. A II 5 N 7 Lonkasta), muut lyyrillisiä — uuhen ilmauminen ahjosta, vv. 71-86, tietymättömästä lähteestä — Ilmarisen kylpeminen, vv. 167-176, erilähteistä mukaeltu — neidon tarpominen Väinämöiselle, vv. 197-232, minulle tuntemattomasta lähteestä, luultavasti Lönnrot'in oma — Väinön varoitus, vv. 233-8, sananlaskua. — Joskus harvoin näkee kultaneidon Vienassa eksyneenä Vellamon neidon runoon, mutta ei koskaan Kullervon runoin yhteydessä. Eriksensäkin se tavataan välistä sekä Vienassa, Suomessa ja Inkerissä, mutta usein on silloin vielä joku jälki osoittamassa oikeata yhteyttä, mihin se kuuluu.

[1640] Esim. Lönnr. A II 2 N 2 Akonlahdelta, R N 615 Kostamuksesta.

[1641] Uvantolainen esim. Vuonnisen Ontrein runossa, Lönnr. A II 6 N 39 Jyvälahdelta; Umantolainen Arhipalla, muuten vaan uudemmissa kirjaanpanoissa, niissä myös Ontrein pojilla, joka muuttumista todistaa. Viimeinmainittu on vielä varsin harvinainen vanhemmissa keräelmissä. Harvinainen on vielä enemmän vääntynyt Ulontolainen.

[1642] Edemmäksi etelään emme voi näiden nimien jälkiä seurata; sillä Ilamantsissa käytetään yksistään uuden-aikuista nimitystä Ruoan Ruotsi, joka on Henrik piispan surmavirrestä sekaan tullut.

[1643] Katso Genetz'in sanakirjaa. Purha ilmautuukin samassa kohdassa yhdessä tämän runon toisinnossa.

[1644] Katso Wiedemann'in sanakirjaa; alkujuurena on saksalainen sana Beuche. Meillä Suomessa käytetään ruotsinsyntyistä pyykki-sanaa. Lönnrot'in sanakirjassa poukku tosin löytyy, mutta viereen asetettu kilpakosinnan värssy näyttää, mistä se on saatu. Huomattava seikka on kuitenkin, että Ilamantsin ja Inkerin runot (milloin jälkimmäiset rannalla pesemistä ollenkaan mainitsevat) tässä runossa käyttävät toisia sanoja poukun sijasta.

[1645] Pohjanmaalta on kilpakosinnasta ainoasti tavattu pari pientä hämärää sipaletta (katso s. 143), josta syystä on epäiltävä, onko se siellä ollut oikein tunnettu. Luultavammin on se suoraan Ilamantsista tullut Vienaan.

[1646] Katso esim. pitkä vihko 3 Europ. I s. 10 (täydellisin), Ahlq. B N 196, Europ. G N 656.

[1647] Tämä seikka näkyy olevan häärunoista lainattu.