[1958] Esim. Lönnr. A II 6 N 46 Jyvälahdelta, K. Krohn N 285 Hyrynsalmelta, Ahlqv. B N 318 Ilamantsista, Europ. G N 559 Suojärveltä, Reinh. v. 12 N 5 Sakkulasta, Europ. I N 141 Toksovalta; Virosta katso s. 163.
[1959] S. 329-30.
[1960] Katso esim. Eur. G N 612 luultavasti Suojärveltä, Ahlqv. A VII N 9 Sakkulasta, Slöör IX N 12 Lempaalasta, Peet Viljannista N 184.
[1961] Esim. s. 142, Saukko U N I Räisälästä.
[1962] S. 124, 161.
[1963] S 125.
[1964] Koruin ryöstäjä etelässä on aina nimetön; Suomen Pohjois-Karjalassa se on saanut venäläis-sukuisen nimen Riion poika; Vienan läänissä käytetty Osmonen, Kalevainen on nähtävästi tullut sekaan Päivölän virrestä. Joskus vielä näkyy kosijalle ihan sopimaton nimi Osmotar, Kalevatar. — Vienalaisessa toisinnossa väärin väännetty sana somissa, (oikeastaan: sovissa) ja länsisuomalainen orko viittaavat tuloa etelästä ja lännestä.
[1965] Eräässä virolaisessa runossa, joka luudan tekemisellä alkaa ja jossa korut ryöstetään, on rohkean rosvon nimi "Edo ilma, Päivä poega" (Stein N 57 Pihkovan puolelta). Mutta muissa saman toisinnon kappaleissa sitä ei ole, niin että se voi olla satunnainen. Muuten rosvo tässä toisinnossa saa surmansa tytön kädestä, niin että se muutenkin oleellisesti eroaa Ainon -runoista.
[1966] S. 330-1. Mereen hukkumisella, jolla myös on kaksoisensa, löytyy vastine Liettuassa.
[1967] Das Epos, Zeitschr. f. Völkerpsychol. V s. 7.