— Vai nauraneet. Kuka se niin nauroi?
— Tämä Juuso Kallio kun oli lautakunnan esimiehenä, niin hänhän se pani leikiksi koko asian. Kolme kertaa häntä pyytelin, aina jonkun vuoden takaa. Viime kerralla hän julmistui, uhkasi minua kepillä ja ajoi pois.
— Mutta minäpä otan asian toimekseni. Ja paikalla lähden puhuttelemaan asianomaista.
Hannes lähti. Meni lautakunnan esimiehen luo. Se mies ihmeissään kuunteli opettajaa.
— Onko niitä semmoisiakin laitoksia? kysyi hän muka kummissaan.
— Niinkö raajarikkoisten koteja?
— Niin.
— On.
— Ne ovat vain herroja varten. Mutta eihän tämä ole mikään herra.
— Ei kipu ja sairaus tunne säätyerotusta.