Toinen lukukirja kansakoulujen tarpeiksi - K. Raitio

SISÄLLYSLUETTELO.

HUOMAUTUKSIA. Kun useissa kansakouluissa arvatenkaan ei ole varaa hankkia erityistä lukukirjaa n.s. pientenlasten koulua eli kansakoulun kuusiviikkoista valmistuskoulua varten, vaan käytetään niissä samaa lukukirjaa kuin varsinaisessa kansakoulussakin, on tähän luetteloon vinokirjaimilla painettuna kappaleet, jotka tekijän mielestä soveltuvat valmistuskoulussa luettaviksi.

Kun tätä lukukirjaa ei ole aivottu järjestään luettavaksi, ei lukukappaleita ole sovitettu sisällyksen puolesta tarkoin rajoitettuihin ryhmiin. Kuitenkin on pidetty silmällä että ne kappaleet, joilla on sisällysyhteyttä, seuraavat toisiaan. Alla oleva ryhmäjako osoittaa, millä pääaloilla kirjan sisällys liikkuu. — Luetteloon on myös kappaleen nimen jälkeen sulkujen väliin asetetulla numerolla osoitettu, mitkä kappaleet sopisivat toiseen vuorokurssiin. Mutta kun vuorokurssijakokin suuresti riippuu koulun muusta opetusohjelmasta, ei tämä osoitus pyri olemaan muuna, kuin viittauksena ja ehdotuksena, jota kukin opettaja tarpeen mukaan itsenäisesti muuttakoon.

Satuja, kertomuksia y.m. helppotajuisia kappaleita uskonnollis-siveelliseltä alalta.^ALKULAUSE.^{1. Pienelle matkalaiselle.}^{2. Hiiri ja leijona.}^{3. Kyyhkynen ja muurahainen.}^{4. Korppi ja kettu.}^{5. Koira ja sen varjo.}^{6. Kaksi vuohta.}^{7. Viisas hiiri.}^{8. Ylpeä härkä.}^{9. Sokea ja rampa.}^{10. Joki ja lähde.}^{11. Joki.}^{12. Susi, vuohi jo kaalit.}^{13. Tattari.}^{14. Halonhakkaaja.}^{15. Lähde.}^{16. Tunnon rauha.}^{17. Oi, jos oisit sydämeni.}^{18. Adalminan helmi.}^{19. Se on kovaa.}^{20. Älä heitä kiveä, se ponnahtaa takaisin.}^{21. Pääskyselle.}^{22. Joudu, kevät.}^{23. Tulipalo.}^{24. Kelpo palvelija.}^{25. Varo vaatteitasi.}^{26. Löytö.}^{27. Lörpöttelijä.}^{28. Karhunnahka.}^{29. Ystävällinen vastaanotto.}^{30. Pieni mierolainen.}^{31. Korpi kurjalla kotina.}^{32. Armottoman osa.}^{33. Muinaiset ajat paremmat.}^{34. Oikea kiitos-uhri.}^{35. Herrasmies ja köyhä.}^{36. Kiitollinen poika.}^{37. Suvilaulu.}^{38. Auringon säde.}^{39. Rukous ruumiin ravinnosta.}^{40. Laivapoika.}^{41. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.}^{42. Huolellinen tytär.}^{43. Ken unohtaa meidät viimeiseksi?}^{44. Puuvati.}^{45. Pimiä isoton pirtti.}^{46. Vähä ilo emottomalle käestä.}^{47. Ohoh kullaista kotia!}^{48. Kuva.}^{49. Eli Rem.}^{50. Erotus.}^{51. Puhu totta.}^{52. Rehellinen poika.}^{53. Lapsuuden-aikainen muisto.}^{54. Töllin aarre.}^{55. Säästäväisyys ja anteliaisuus.}^{56. Kymmenen hyvää ystävää.}^{57. Huolellisesti.}^{58. Rehellinen työ.}^{59. Toisin ennen, toisin eilen.}^{60. Puhtaus.}^{61. Vaarallinen varas.}^{62. Mitä et koskaan kadu.} Luonnon alalta.^{63. Karhu.}^{64. Suksimiesten laulu.}^{65. Ilves.}^{66. Susi.}^{67. Hukka, karhu ja repo.}^{68. Kissa ketun palvelijana.}^{69. Harakka, varis ja kettu.}^{70. Kyöstin metsästys.}^{71. Käki.}^{72. Lintuselle.}^{73. Suomen salossa.}^{74. Varpunen.}^{75. Syksytoiveita.}^{76. Talven aika.}^{77. Lumisateella.}^{78. Unen tullessa.}^{79. Toukokuulla.}^{80. Kauneinta metsässä.}^{81. Kevätlaulu.}^{82. Kevät}^{83. Sinikaunokki.}^{84. Niittypuro.}^{85. Keväällä.}^{86. Kuluu ikä laulamattaki.}^{87. Mipä paimenten olla?}^{88. Paimenen pyhä.}^{89. Luoja tietää, sinä et.} Kansan elämästä.^{90. Kärsivällisyys.}^{91. Mökin poika.}^{92. Makkonen.}^{93. Korpiemme raivaajille.} Talven ja joulun aikaan liittyvää.^{94. Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta.}^{95. Haltijan joululahjat.}^{96. Jouluaamu.} Suomen luontoa, maata ja kansaa koskevaa.^{97. Suomen luonto.}^{98. Kirkkovenheessä.}^{99. Punkaharjusta.}^{100. Savolaisen laulu.}^{101. Salomaa.}^{102. Sylvia-linnun laulu kesäpäivänä Kangasalla.}^{103. Puijon mäki.}^{104. Suomi kaunis.}^{105. Uudenmaan saaristossa.}^{106. Vaasan marssi.}^{107. Karjalan marssi.}^{108. Laulu Suomessa.}^{109. Ruhtinaalle.}^{110. Virsi kotimaan puolesta.}^{111. Suomelle.}^{112. Kansalaislaulu.}^{113. Tuo kerta rajalle rauha.}^{114. Suomen kansan sukulaiset.}^{115. Vieraalla maalla.}^{116. Antti sedän pakinoita.}^{117. Poika Sammatista.}^{118. Uuno Cygnaeus.}^{119. Torpan pojasta kuvanveistäjä.}^{120. Laula, laula, veitoseni.}^{121. Maamme.}^{122. Jos ma lauluille rupean.}^{123. Omat on virret oppimani.}^{124. Sananlaskuja.}^{125. Kalevalan kertomuksia.}^{126. Väinämöisen sanoja.}^{127. Runolaulaja.}^{128. Helsinki.} Maantietoon liittyvää.^{129. Matka-kuvauksia.}^{130. Moskova ja Kreml.}^{131. Tanskanmaa.}^{132. Lontoo.}^{133. Käynti Neapelissa ja Vesuvius-vuorella.} Raamatun historiaan liittyvää.^{134. Pyhä maa.}^{135. Kristinuskon leviäminen.}

ALKULAUSE.

Kun "toisesta lukukirjasta" tuli uuden painoksen julkaiseminen tarpeelliseksi, oli luonnollista, että sitä oli mahdollisuuden mukaan korjattava ja uusittava sekä siten koetettava saada se nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi. Oppikirjakomitean viittausten mukaan on tämän uuden painoksen toimittamisessa pidetty silmällä, että se tulisi entistä enemmän soveltumaan ylempien kansakoulujen I ja II vuosiosastolle ja liittymään oppilaiden ajatus- ja harrastuspiiriin näillä asteilla. Moniaita kappaleita, joille ei samanaikuinen opetus vielä tarjoa mitään yhtymäkohtia, on poistettu; niin esimerkiksi muutamat maan- ja luonnontiedolliset kuvaukset, joiden aiheet kansakoulujen nykyisen opetussuunnitelman mukaan tulevat vasta ylemmillä osastoilla esille. Sitäpaitsi on jätetty pois muutamia muitakin raskaampia lukukappaleita. Sijalle on koetettu saada sellaista, mikä olisi oppilaiden kehityskantaa vastaavampaa ja muutenkin paremmin liittyisi muuhun samanaikuiseen opetukseen, — varsinkin uskonnollis-siveelliseen ja oman maan luontoa ja kansaa koskevaan. — Mitä kappaleiden järjestykseen ja ryhmitykseen tulee, viittaamme siinä suhteessa sisällysluetteloon. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että lukukappaleita yleensä luettaisiin kirjan järjestyksessä, vaan että niiden lukemisjärjestys suunniteltaisiin sen mukaan, kuin muu samanaikuinen opetus, kouluelämä, vuodenajat y.m. tarjoavat edellytyksiä niiden käsittelemiseen. Täten lukukappaleet pääsevät valaisemaan ja vahvistamaan sitä, mikä oppilaiden tajunnassa kulloinkin on etualalla. Ja poikkeamista kirjan järjestyksestä vaatii myös luettavan tekstin jakaminen vuorokursseiksi, jommoisia kansakouluissamme nykyään lukemisenkin opetuksessa pidetään tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. — Mitä lukukappaleiden käsittelemistapaan tulee, pyydän siinä suhteessa viitata allekirjoittaneen ja H. Niemen toimittamassa "Äidinkielen opetusopissa" annettuihin ohjeisiin. — Kirjan ulkoasua on myös koetettu uudessa painoksessa saada selvemmäksi, välttämällä liian pientä ja tiheätä painosta; kuvia on siihen hankittu, mikäli on ollut mahdollista kirjan hintaa suuresti korottamatta.

Tekijä rohkenee toivoa, että tapahtuneet korjaukset ovat olleet "toiselle lukukirjalle" eduksi ja että sen siten sallittanee osaltaan kansakouluamme edelleen palvella.

Jyväskylässä Heinäkuulla 1903.

Tekijä.