1. Tölli pieni kallellansa
seisoi mäen laidassa;
siinä äiti lapsiansa
vaalieli armasna.
2. Katovuott' ol' ollut monta.
Kärsintähän puuttehen
perhekuntaa avutonta
hätä neuvoi yhteinen.
3. Pala leivän karkeainen
ravintona lasten on,
mutta mieli nurkuvainen
täällä oli koditon.
4. Siunaukseen saman Herran,
joka lesken Zarpatin
jauhot riittämään sai kerran,
luotti äiti tämäkin.
5. Siunaten ja rukoellen
pienosille leivästä
jakoi äiti, kertoellen
heille Luojan ihmeitä.
6. Patriarkat, tuomaritkin
tuttuja jo heille on,
Tobiat ja Daviditkin,
Salomokin verraton.
7. Aapiskirjan, katkismuksen
kun he ehti oppia,
tuntevat he kaipauksen
saada lisää lukea.
8. Raamattu, tuo kirja parhain,
josta kaikki ihmehet
äiti heille kertoi varhain,
oi jos sen ois saanehet!
9. Kirveskalskehella isä
leipää suuhun yhdeksään
saanut ei, vaan äiti lisää
työtä teki yhtenään.
10. Ravinto se niukanlainen
tölliss' oli aina vaan;
vaatetuskin vajavainen.
Miten kirjan hankkiskaan?