Läänin miehet pitivät vuorotellen vahtia. Minun isävainajani Matti ja tuon Matin setä, Junnu, ensimäisinä. Monta kovaa saivat miehet kokea, ja monen tappelun tapella, mutta metsä säästettiin.
KIVIOJA
Jylhän Matti siitä suojelemisesta sai kuolemansa.
PAJUNEN
Miten?
KIVIOJA
Ampuivat. Jonkun viikon kuluttua sitten siitä haavasta kuoli. —
Niin tätä kartanoa on ennen asuttu, ja sellaista se on ollut tämä
Jylhän-Miikan peru. Mutta nyt on uusi aika ja uudet tavat. Nyt revitään
nähtävästi kaikki entinen työ. Muureista on jo alettu.
JYLHÄNKORPI
Minä en tehtyä työtä rupea hävittämään. Jos muurimestarit tulevat, niin tehkööt minkä tekevät. Minä en.