EEVI (mennessään). Hyvä, hyvä!
AINA (hämmästyneenä jäänyt paikalleen. Ei ole kuullut Eevin ja palvelustytön kohtausta. Heidän mentyään katsoo Eevin jälkeen). Mitä hän sillä tarkotti?
PENTTI (hämillään). Tuolla viimeisellä?
AINA. Niin.
PENTTI. Kukapa niin tarkoilleen osaa ymmärtää Eevin ajatuksia. Tiedäthän hänet!
AINA (kärsimättömästi). Minusta tuntui, että —
PENTTI. Pian menemme kuulutuksille ja näytämme Eeville — (Menee aivan lähelle). Mutta minä ajattelin, että sentään odotan isän kotiatuloa. Vielä tänä iltana teen asian selväksi hänen kanssaan.
AINA (hiljaisesti). Pitäisi äidillekin sanoa. Ajatteles, että hän ei vielä tiedä mitään. Senkin tähden pitäisi kiirehtiä —
PENTTI (vetää Ainan lähelleen). Totta kai! Tietysti.
AINA (ujosti). Ja sitten —