PENTTI Teen — teen! Ethän sitä epäilekään?
ROUVA AIROLA. En. Epäilen vain onnistumista, sillä — minä melkein uskon varottajaani enemmän kuin — mitään muuta.
Menee vasemmalle.
PENTTI (jää paikalleen, tuijottaen eteensä).
EEVI (tulee oikealta). Pentti! — Isä raivostui kauheasti. Oli sittenkin tyhmästi ryhtyä asiaan, kun Aina on vielä meillä.
PENTTI (mutisee). Varottaja —
EEVI. Mitä sanot?
PENTTI (erää ajatuksistaan). Eevi! Tunnetko sinä isän ja täti Airolan entisyyttä?
EEVI. Tunnen.
PENTTI (vähän hurjasti). Hm! — Sen rikoksensa saa isä nyt sovittaa! (Kävelee ylöspäin). Ahaa! (Menee ottamaan piiskan nurkasta). Näetkös tätä!