Oli sanottava, kun tässä meinattiin ruveta kiekuilemaan. Atte itse ei paljoja sanele eikä tekojaan julistele. Ei edes erehdyksiäänkään puolustele.
ANNA (painaa päänsä, tuntien tappion)
Ja — ja isän mielestä — ei Atte menetellyt oikein? Niinkö?
JANNE
Niinhän isä on sanonut.
ANNA (kiinteämmin)
Ja minun mielestäni ei isä menettele oikein, jos siitä syystä tuottaa
Atelle ja minulle ikävyyksiä.
EEVA-KAISA (lohdutellen)
Kuka takaa vaikkei tahtoisikaan. Äsken hän puheli minulle kaikenlaisista tuumistaan ja siitä, että on tullut jäätyä vähän jäljelle yhdessä ja toisessa kohdin. Katsellaanpa nyt ja pysytään vain rauhallisina!