MATTI
No, sano sitten niin, että minäkin ymmärrän!
EEVA-KAISA
Jos me tahdomme, että meillä on kaikkea maallista hyvää, niin pitää meidän myös tahtoa, että olemme — hyviä ihmisiä. Pitäisi kai meidän hoitaa sielujamme ainakin yhtä hyvin kuin viljojamme — ja kanssa-ihmisiämme ainakin yhtä vaalien kuin karjojanmme.
JANNE (hellästi)
Niin, äiti! Aika luikua siihen suuntaan ja — vieläpä — yhtä yksinkertaisestikin. Sellaisesta mielestä syntyy jotakin ihmisen ja ajan arvoista.
MATTI (kailottaen)
No, kuka saakuri nyt sitten on tässä teidän mielestänne kuin karjan susi? Häh? Kuka?
EEVA-KAISA (katselee käsiään helmassaan)
Ainakin minussa on paljon vikoja.