GRÖN, Kas, tuolla tulee Hilma.
KAMRERSKA. Hänellä on kai asiaa sinulle, koska kulkee tuota tietä.
Tulkaa te sitten perässä, me kaksi menemme tietä tekemään. Olkaa hyvä!
(Menee nimismiehen kanssa.)
GRÖN. Tule tänne sisään vaan, Hilma!
HILMA (ovella). Täällä on kai vieraita? Minä en tiennyt sitä.
GRÖN. Ei se tee mitään. Hän meni tuonne. Tule sisään vaan. (Menee ottamaan Hilmaa kädestä. Hilma sallii sen vastenmielisesti.) Tule istumaan tänne sohvalle!
HILMA (jää keskilattialle. Irroittaa itsensä). Minä seison niin kauvan.
GRÖN. Mitä sinulla nyt sitten on niin tärkeätä sanottavaa?
HILMA (vähän nolona). Minä tahtoisin tietää jos te voitte puolustaa itseänne niitä epäluuloja vastaan, joita teistä on langetettu?
GRÖN. Mitä epäluuloja?
HILMA. Minä tarkoitan Purimon asioita.