EMÄNTÄ. Minä tiedän, kuinka ne ovat. Minä tiedän, mitä minä olen tehnyt. Minä olen polttanut… Muistatko, kun minä eilenillalla menin Heikin huoneeseen… Minä riemuitsin, minä luulin voittaneeni… Mutta Heikki ei ollutkaan siellä… Akkuna oli auki… minä ymmärsin… Silloin kuului ulkoa pilkallista naurua… Muistatko?… Sinäkin kuulit…
ISÄNTÄ. Tule istumaan tänne penkille, minun viereeni —.
EMÄNTÄ. Sinähän puhut minulle kuin lapselle —
ISÄNTÄ. Minä kerron sinulle iloisia uutisia.
EMÄNTÄ. — Tai vähäjärkiselle. Minä en ole kumpaakaan!
ISÄNTÄ. Tule istumaan ja koeta tyyntyä, niin minä ilmoitan sinulle mikä ihme on tapahtunut.
EMÄNTÄ. Jätä ilmoittamatta.
ISÄNTÄ. Heikki elää.
EMÄNTÄ. Mitä!… Ole vaiti!
ISÄNTÄ. Heikki elää. Hän pelastui.