Ihminen katsoo, mikä silmään pistää, mutta jumala katsoo sydämeen, ja senpä tähden ei ihmisten tuomio olekaan jumalan tuomio.. Minun tilani ei ole niinkään hyvä kuin moni luulee, en ole vielä saanut minkäänlaista voittoa. Jumalan henki ei ole vielä päässyt minussa vaikuttamaan.
ELLI.
Sinä vaadit itseltäsi liian paljon, eihän muutkaan heränneet ole sen täydellisempiä.
ANTTI.
Eipä ne tyydytäkään minua. He eivät raski kyllin ankarasti arvostella itseään. He eivät uskalla ottaa raamattua semmoisena kuin se on, sillä he pelkäävät lähteä taisteluun Kristuksen sotamiehinä. Ja miestä siinä kysytäänkin.. Eipä sillä, että se syntyisi minultakaan, mutta koettaa tahdon.
ELLI.
(Itkien.) Enhän minä ole koskaan kuvaillut uskontoa tuollaiseksi, viepä se ihmiseltä kaiken ilon ja rauhan. Minä toivoin elämämme muuttuvan aivan toisellaiseksi.
ANTTI.
Mitä?.. Eikö tämä juuri ole sitä, jota toivoit: hiljaista maaelämää, jossa kumpainenkin voisi täyttää velvollisuutensa ja tehtävänsä.