ANTTI.

Minun mielestä ei tämä esitys enempi kuin muutkaan ole paikallaan. Tarkemmin mietittyäni tätä asiaa olen tullut siihen päätökseen, että jumalan sanan kannalta katsottuna on tämmöisiä puuhia vastustettava, sillä ne menevät liika pitkälle. Näyttää, siltä kuin emme muistaisi että jumalata onkaan. Uskokaa pois, meidän ponnistukset ovat aivan turhat.. (Osoittaa ulos akkunasta.) Katsokaa nyt tuonne ulos, tuossa, lainehtii ohrapelto niin kauniina kuin toivoa voi .. sanokaapas kenen ansiosta se siinä kukoistaa, mitä ansiota on meillä siinä. Eikö jumala hyvyydessään ole sitä kasvattanut ilman meidän siihen mitään vaikuttamatta. Hän on vanhurskaudessansa rangaissut meitä meidän syntiemme tähden, mutta nyt hän taas auttaa meitä ja antaa sitä runsaammin. Sentähden pitäisi meidän huomata voimiemme vähyys ja pysyä aloillamme. Minun neuvoni tässä asiassa olisi, että alistuisimme jumalan kaitselmuksen alle ja luottaisimme häneen ainoaan auttajaan. Ja jos meidän sydämemme olisivat alituisessa ja todellisessa rukouksessa. Herran puoleen, niin varmaan tulisi suurempi apu kuin te voisitte toivoa. Mutta jos me omin voimin koetamme pelastautua jumalan panemista vitsauksista, niin me vaan pahennamme asiaa, pakoitamme jumalan käyttämään vielä kovempaa rangaistusta. Hänen tarkoituksensa on juuri tämän kautta saada ihmissydämet luottamaan häneen ainoaan auttajaan.

RUOTTI.

(Nousee ylös.) Minunkin mielestä se on aivan niin kuin pastori sanoi.

(Yleinen häiriö miesjoukossa, he katselevat levottomasti toisiansa ja kuiskailevat keskenään. Kari nousee ylös ja kaikkien silmät kääntyvät häneen.)

KARI.

En tahdo vastustaa edellistä puhujaa siinä, että hän kehoittaa kansaa luottamaan korkeimman kaitselmukseen. Tahdon vaan huomauttaa muutamista kohdista hänen puheessaan, joissa en löytänyt johdonmukaisuutta. Hän huomautti meitä tämän vuoden toukojen kauneudesta, kuinka me emme ole siihen mitään vaikuttaneet ja tahtoi sillä tehdä tämän meidän nykyisenkin puuhamme arvottomaksi. Mutta siinä hän ei ole ottanut huomioon sitä seikkaa, että jollemme me olisi siementä maahan panneet, niin eipä kasvaisi touko tuossa. Minun mielestäni on meidän velvollisuus muokata maa ja panna siemen, se on sitten korkeimman tahdossa, josko hän antaa sen menestyä eli ei.

ÄÄNIÄ JOUKOSTA.

Ymmärrettävästi se on niin.

KARI.