ANTTI.
Mäkärä..? Ja kun minä en sinua ennen tuntenut.. Terve, terve! Jumalalle kiitos, että hän sinut tänne lähetti! Et tiedä kuinka hyvään aikaan tulit. Sinä olet ainoa, johonka minä nyt voin turvautua.
MÄKÄRÄ.
Minäkö?.. he, he, he!
ANTTI.
Tuntuu kuin jumala olisi lähettänyt sinut tukemaan minua. Sillä se aina vahvistaa, kun on joku semmoinen, joka uskoo samaa. En voi sanoa kuinka iloinen olen.
MÄKÄRÄ.
No, no .. malta nyt hiukan .. niin, sanon näet sinuksi vanhan tavan mukaan, sillä ei ukko Mäkärä ole niihin temppuihin oppinut .. he, he, he! Mutta asiasta toiseen.. Oletko jo löytänyt tietä elämän puulle.
ANTTI.
Ainakin olen luullut löytäneeni.