SIMO.
(Tarkastaa Karia.) Herrallapa taitaa olla sama usko kuin minullakin.
KARI.
No minkälainen se on?
SIMO.
Tuta riemu rinnassa ja laulaa sitä suulla .. siin' on minun uskontoni.
KARI.
Terve sitten! Saman hengen lapsia.
SIMO.
Kerranpahan minäkin yhdyin oikeaan velikultaan. Eikös se, herra, ole niin, että elämämme meille on suotu vuoksi nautinnon; sen, ken sit'ei nauti, tappakohon tauti.