[17] Szeged, Tisza- (Theiss-) joen varrella oleva kaupunki.

[18] Alföld, Unkarin tasankomaa.

[19] canis mater = koiran äiti.

[20] Fáradi, väsymyksestä kotoisin oleva; i tai y pääte unkarissa vastaa saksalaista von ja ruotsalaista af.

[21] nabob = intialainen ruhtinas.

[22] Eszterhäzyn viitta. Tarkottaa erästä kreivi Esterházya, joka oli Pietarissa Unkarin lähettiläänä. Hänellä oli helmillä ja jalokivillä tarumaisen ylellisesti koristettu viitta. Hänen tanssiessaan hovissa sinkoilivat hänen viittansa helmet ympäri lattiaa. Kun vallasnaiset kumartuivat poimimaan niitä, sanoi E. ylpeästi: »Antakaa palvelijoiden siivota ne!» Sanotaan hänen sukunsa köyhtyneen siihen määrään hänen tuhlaavaisuutensa tähden, että nykyään pysähtyy pikajuna ainoastaan kolmasti hänen tiluksillaan!

[23] Kreivi Miklós Bercsényi, ks. seur.

[24] Ferenci Rákóczi II (1676—1735) on Unkarin historian loistavimpia henkilöitä. Hänessä yhtyivät sopusointuisesti harvinaiset hengen lahjat ja murtumattomat ruumiin voimat. Alaikäisenä ollessaan oli hänen holhoojanaan uskonkiihkoinen kardinaali Kollonitsch, joka, juurruttamalla kasvattiinsa oman jesuitamaisen maailmankatsomuksensa, koetti hänestä saada aseen unkarilaisia vastaan. Kardinaali luulikin onnistuneensa ja R. julistettiin jo 17 vuotiaana täysi-ikäiseksi; mutta pian huomattiin, että entinen holhokki olikin jesuitojen oppeja käyttänyt unkarilaisen kansansa hyväksi, taitavasti salaamalla omat pyrkimyksensä. Espanjan vallanpenmyssodan aikana uskoi R. ajan tulleen, jolloin hän voisi vapauttaa kansansa vieraasta ikeestä ja hankkia sille uskonvapauden. Hänet vangittiin kuitenkin ja vietiin Wieniin v. 1701. Tällöin riensi kreivi Miklós Bercsényi, joka oli R:n uskollinen ystävä, neuvonantaja ja oikea käsi, Puolaan, tullen R:n päästyä pakenemaan puolalaisen sotajoukon johtajana hänen avukseen. Tästälähtien oli Bercsényi vapaustaisteluiden varsinainen johtaja. Koko Unkarin aatelisto riensi Rákóczyn lippujen alle ja jo v. 1704 alussa olivat hänen joukkonsa Wienin edustalla. Erdélyn valtiopäivät valitsivat hänet heinäkuussa samana vuonna Gyulafehérvárissa ruhtinaaksi, Szécsényssa nimitettiin hänet hallitsevaksi ruhtinaaksi ja Bercsényi valittiin hänen sijaisekseen. Sotaa käytiin vaihtelevalla onnella vuoteen 1711 asti. Kun Unkarin säädyt silloin Szatmórissa suostuivat rauhantekoon itävaltalaisten kanssa, ei Rákóczy, yhtävähän kuin Bercsényikaan, yhtynyt siihen, eikä välittänyt armahduksesta, jonka mukaan kansallisen armeijan päälliköt olisivat säästyneet kuolemantuomiosta ja kansa olisi saanut uskonvapauden ja omat perustuslakinsa, sillä he eivät luottaneet itävaltalaisten lupauksiin. Rákóczy lähti nyt vapaaehtoiseen maanpakoon ja oleskeli kuolemaansa asti Turkin sulttaanin vieraana, jonne myöskin Bercsényi oli tullut epäonnistuneitten vallotusretkien jälkeen Unkariin.

Unkarilaiset ovat säilyttäneet Rákóczy II:n muiston historiansa arvokkaimpien joukossa. Hänen ajoiltaan asti on säilynyt Unkarin vanhimmat kansanlaulut, joiden toisin surumieliset, toisin taasen sotaisesti sytyttävät säveleet yhä vieläkin herättävät voimakasta vastakaikua.

[25] kuruczit (krux — risti) olivat tämän ajan kuuluisia ja pelätyitä vapaudensankaria.