Tällä yhdellä ja samalla alalla olivat kaikki kolme herraa itsenäisiä taitureita.
Ritari Luppán puolestansa väitti, että nuuskaa pitää vetää nenään samalla tapaa kuin magneettirauta tai sähköiseksi hierottu sinettilakka vetää puoleensa neulan tai pieniä paperinpalasia. Ei millään muotoa saa nostaa nuuskaa ihan sieraimiin sisään, sillä siten ihan katoaa se taivaallinen nautinto, jota hänen metoodinsa muka sangen suuressa määrässä edistää.
Mutta sitä ei myönnä professori Csutkás. Ei ole hänkään tien poskesta taitoansa saanut eikä salli, että tuollaiset pintapuoliset ja kierot… kierot ja yksilöiset… yksilöiset ja pahat tavat kumoovat sitä pääprinsiippiä, että sieraimet ovat vastavarsin luodutkin sitä tarkoitusta varten, että ne nuuskalla täytetään. Ja täytetään hyvin. — Onhan sierain läpi, ja läven käsitekin jo sisältää jonkinlaista puuttuvaisuutta. Jollei muuta niin ainakin ruumiin yhtämukaisuuden puutetta. Tämä puute on poistettava! Ja millä sen paremmin voisi poistaa kuin nuuskalla?
Mutta sekin pitää tehdä sievästi ja aistikkaasti. Sill'aikaa kun nenää hyvitellään on pidettävä rasiata sen alla etu- ja keskisormen välissä, jottei tietämys nuuskan maahan hukkaantumisesta häiritsisi nautintoa. Tällä tapaa s.o. rasian alle asettamisen kautta saattaa mies loihtia ilmoille niin suurta suloa, että se on omiansa panemaan kaiken vaimoväen päät ihastuksesta pyörälle.
Arvoisan virkaveljensä mielipidettä kannattaa Csemez herrakin, mutta sillä perusteellisella poikkeuksella, että rasian alla pitäminen on sulaa tuhmuutta. Kehityksen korkeammilla asteilla seisova nuuskaaja ei ikinä voi ruveta kannattamaan sitä primitiivistä käsitystä; todellinen asianymmärtävä mies pistää ulos suusta kielensä, kun nuuska varisee hyppysistä, ja ottaa sillä tavoin talteen liian osan. Csemez herran mielestä tämä on se ainoa oikea tapa, jota hän on ihmiskunnan valistamiseksi valmis milloin tahansa puolustamaan.
Paitsi tätä nyt pääpiirteissään selitettyä eroavaisuutta mielipiteissä saattaisi vain suuri ihmistuntija keksiä heissä jotain erityisiä toisistaan poikkeavaisia omaisuuksia. Heidän ulkomuotonsa, jopa kasvonsakin ovat aikaa myöden tulleet melkein samannäköisiksi, ja kun ritari Luppán rupesi käyttämään peruukkia, niin myöskin heidän hiuksensa olivat yhdennäköiset. Kuitenkin katsomme tarpeelliseksi mainita muutaman sanan näiden kunnioitettavien herrojen paremmaksi tuntemiseksi; esitän ainakin Csutkás ja Luppán herrat. — Heidän välissänsä on herra professori Csemez, hän on kultainen seos kahdesta edellisestä.
Selitys Csutkás herran persoonasta on mennytkesäisestä matkapassista kopioituna sanasta sanaan seuraava:
Uskonto: luterilainen. Syntymäpaikka: Podzemcsok, Trencséninkomitaatissa. Ikä: neljäkymmentä kahdeksan vuotta. Kasvot: pitkähköt. Nenä: tavallinen. Silmät: siniset. Hiukset: vaaleat, harmahtavat. Erityisiä tuntomerkkejä: nenä punainen.
Luppán ritarin ulkonäöstä olemme myöskin pian selvillä, kun mainitsemme, että hänen matkapassissansa oli ylläsanotuissa kohdissa vain kaksi poikkeusta, kasvot: »ympyriäiset», erityinen tunnusmerkki: »nenä tummansininen».
Mutta paljoa enemmän antaa miettimisen aihetta näiden kahden miehen luonne ja mielipiteet.