PENTTI SÖYRINGINPOIKA (nolostuen ja äänensä muuttaen); On kyllä, marski, juuri kirjan sain, jonk' Kupittaalla vartijamme sieppas, kun ohi sieltä aikoi viesti Kaarlen.
(Kaivaa esiin kirjeen ja antaa sen marskille).
KLAUS FLEMING (silmäten kirjettä):
Mut tää on voudillemme Viipuriin?
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (suutansa maiskauttaen):
Niin, Wiipuriin … ja siell' on vouti Creutz.
KLAUS FLEMING (tylysti):
On vouti Creutz, … mut haltijana Kruus.
PENTTI SÖYRINGINPOIKA: Kai parast' tietää sentään meidän lie, mit' aikoo herttuamme … voihan kirjan taas sinne toimittaa, jos tahdotaan.
KLAUS FLEMING (tarkastaen Juustenia): Niin, sen voi kyllä tehdä, Pentti Juusten, jos vain on lukko meillä aitan suulla?
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (taas tuttavallisesti);
No, nyt se on ja oikein varma onkin.
KLAUS FLEMING (katsoo pilkallisesti Juusteniin, ottaa sitten kirjeen, jonka avaa): Siis kirjan aukaisemme!
(Katselee sitä ensin vakavasti, sitten hymähdellen,
Juusten lähentelee kurkistelemaan marskin takaa).