KLAUS FLEMING: Hm, vai Gunnil Boije? Isän tunnen kyllä, hän käskynhaltija on Räävelissä ja veli Teijon herran, Kurjen lanko.
KAARINA: Tään kaikki tiesivät ja Sigismund lie myöskin Juhanaa hän suosinut.
EBBA FLEMING:
Sen on hän Flemingeille velkapää.
KAARINA: Mut Majesteetti tiedon saatuaan, ett' yhtä aikaa lempikin hän kahta, niin antoi käskyn hänet karkoittaa — ja paashipuvun riisui hältä Sparre.
KLAUS FLEMING (nauraen): Siis paitasillaan marssi maalle poika, se mahtoi kuningasta hauskuttaa!
KAARINA (kummastuen):
Ja isä nauraa tälle häpeälle?
EBBA FLEMING (vakavasti): Ei sovi nauraa tälle … Juhana on mainehensa siellä turmellut ja sit' ei saisi toki Fleming tehdä.
KLAUS FLEMING (muistaen Kaarinan läsnäolon ja muuttaen äänensä): Niin, tosiaankin, oikeass' on äitis; ei sovi moinen käytös sille, ken (ivallisesti) on pikku serkku Kustaa Aadolfille!
KAARINA (lapsellisesti):
Siis olen minä myöskin prinssin serkku?
KLAUS FLEMING (taputtaen häntä päälaelle):
Ja pian prinsessakin, kukaties!