(Mester Vogelsang kumartaa nöyrästi ja poistuu laulajain ja soittajain kanssa oikealle hovipojan opastamana).
Kas niin, nyt voudin kanssa kahden jäät sa, Klaus, (Voudille). ma saan kai seuraa teistä myöhemmin!
(Nyökkää hyvästiksi ja aikoo poistua toisten vieraiden kanssa perälle).
KLAUS FLEMING: Mut Laukon herra sekä Pentti Juusten, te jäätte tänne … teit' on tarvis mun.
(Toiset poistuvat perälle; Pietari Juuston, joka on seisonut
ovella, sulkee sen heidän jälkeensä ja katoaa oikealle,
Saliin jäävät Fleming, Abr. Melkiorinpoika, Kurki ja Pentti
Söyringinpoika).
No, vouti, viestinne siis kertokaa — nää herrat kertomuksen kuulla voivat.
ABR. MELKIORINPOIKA: Niin, Pohjanmaalla kaikki pitäjät on nousseet kapinaan…
KLAUS FLEMING:
Vai nyt se laukes!
ABR. MELKIORINPOIKA: On talot aatelin ja virkamiesten jo puhtaiks ryöstetty tai poroks pantu…
KLAUS FLEMING (kiivaasti): Ja missä helvetissä silloin piili mun huovijoukot?