[122] Chronique de Paris, 6 p. syysk. ja 29 p. marraskuuta v. 1835.
[123] Ranskan tieteellinen maailma osottikin antavansa näille täyden arvon kutsumalla hänet (29 p. syysk. 1837) jäseneksi siihen historialliseen yhdistykseen, joka oli saanut tehtäväkseen tutkia ja luetella Ranskan vanhat muistomerkit. Yhdistys, johon paitse Mériméetä kuuluivat kreivi de Montesquieu, Vitet, Leprévost, parooni Taylor, F. Duban ja F. N. Caristie, toimittikin luettelon 1,882:sta säilytettävästä historiallisesta muistomerkistä. Mérimée oli tämän yhdistyksen toimeliaimpia jäseniä.
[124] Ilmestyi ensin sarjassa "Tablettes historique de l'Auvergne".
[125] Voyage dans le Midi sisältää, paitse 2 kuvaa, VI + 484 siv., Voyage dans le Ouest 436 siv. ja 7 kuvaa, Voyage en Auvergne 414 siv. ja Voyage en Corse 255 siv. ja 10 litogr.
[126] Näiltä ajoilta tavataan hänen etupäässä tieteellisiä kirjoituksiansa seuraavissa aikakauskirjoissa ja sanomalehdissä: Revue de Paris, Revue des deux Mondes, Revue archéologique, Revue contemporaine, l'Artiste. Globe, Dodécation, Mémoires de la société des Antiquaires de France, L'instructions historiques, Annuaire de la Société de l'histoire de France, Moniteur universelle, Constitutionnel, Gazette des Beaux-arts y.m.
[127] Julkaistuna aikakauskirjassa "L'annuaire de la société de l'histoire de France" v. 1837.
[128] Teosta painettiin silloin vain 150 kpl.
[129] Discours, siv. 30.
[130] Katso Revue des deux Mondes 1 p. lokak. v. 1841. — Arvostelussaan mainitsee Sainte-Beuve jo, että Mérimée puuhaa täydellistä tutkimusta Caesarista. Kansallissota on hänestä muuten vaikea aine, lähteetkin näet kun ovat vaillinaisia ja epäselviä. Mérimée on kuitenkin uskaltanut siihen tarttua. "S'emparant de tous les témoignages qui leur sont échappés" kirjoittaa hän m.m., "les contrôlant réciproquement, les complétant, lorsqu'il le faut, par des inductions brèves, M. Mérimée, sans phrases, sans système, avec ce sentiment continu de la réalité et ce besoin qu'il a en tout de s'expliquer les choses comme elles se sont passées, nous a donné un récit instructif, enchainé, attachant, et qui jette, chemin faisant, la plus grande clarté sur l'ensemble de l'organisation romaine". Mainittuaan sitten, että Marius ja Sulla, teoksen pääsankarit, ovat mestarin kädellä kuvatut, jatkaa hän edelleen: "Énergie, grandeur, grossièreté, vices et bassesse, ces traits en eux de la nature romaine corrompue, sont envisagés d'un coup-d'oeil ferme et recueillis dans une parole en quelque sorte latine elle-même, sobre, positive, et qui n'ajoute rien de moderne aux choses".
[131] Kirje löytyy painettuna aikakauskirjassa "L'amateur d'Autographes" v. 1876, n;o 268.