[415] Lettres à une autre inconnue, s. 20.
[416] Lettres à une Inconnue T. II, s. 356.
[417] Lettres à une Inconnue, T. II, s. 365. Käännös, jonka Lucien Biart oli taidolla suorittanut, ilmestyi vasta v. 1877. Mériméen esipuhe on julkaistuna Revuessä 15 p. joulukuuta 1877.
[418] Hänellä näkyy myöskin olleen aikeena julkaista Alban herttuan ja Filip II:n välinen kirjeenvaihto, jonka keisarinna oli hänen tarkastettavakseen uskonut. Hän kirjoittaa näet "tuntemattomalle" kesäkuun 12 p. 1869: "Je passe mon temps à déchiffrer des lettres du duc d'Albe et de Philippe II que m'a données l'impératrice. Ils écrivaient tous les deux comme des chats". En tiedä kuka tämän kirjeenvaihdon myöhemmin on julaissut, Mériméen toimesta se ainakaan ei ilmestynyt.
[419] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 78.
[420] Lettres à une Inconnue, T. I, s. 326.
[421] Ibid. S. 341.
[422] Ibid. S. 364.
[423] Arsène Houssaye, Les Confessions, T. IV. — Gavarni, joka oli Mériméetä pari vuotta vanhempi, on saavuttanut ikuisen maineen Charivari-kuvalehden nerokkaana piirustajana. Hän kuvasi pitkässä piirustussarjassa yhteiskunnan eri luokkain elämää pyhänä ja arkena tavoitellen kuvilla samaa kuin Balzac romaaneissaan. Sitä paitse on hän kuvittanut useita Balzacin, Hoffmannin y.m. teoksia. Kirjoitteli myöskin suorasanaista ja runopukuista tekstiä kuviinsa. Muuten Pariisin suurimpia dandyjä ja osallinen 60-luvulla niin kuuluisissa Magnypäivällisissä, joissa perjantaisin kokoutui pelkkiä ateisteja; niiden joukossa mainitaan Sainte-Beuve, molemmat Goncourtit, Taine, Renan, Gautier, P. Saint-Victor, Scherer, Turgenjew, Ch. Edmond, Berthelot, Flaubert, Soulié, Baudry y.m. (Journal des Goncourt. T. II [1862-65], 1888). Mérimée ei näillä päivällisillä tiettävästi koskaan käynyt.
[424] Lettres à une Inconnue T. Il, s. 14.