Elämän kokemusta
Valtion syöttiläälle
Mies kuin muutkin
Eräälle kirjailijalle
»Kallihin kansan vuoksi»
»Kunnon mies»
Bulevardi-kahvilassa
Mahtava mies
VI. Uskonvainojen ajoilta.
I. Petrus Valdo
a) Collège de la gaya scienza
b) Valmistusta
c) Provencen laaksossa
d) Maanpakolaisuudessa Böhmissä
II. Varastettu!
RISTIAALLOKOSSA.
On joenlahden rannalla loitolla Pohjolassa
Mun kotikenttä kultainen, mä jolla leikin lassa,
Ja metsänlammen laineeton oli lahden sinipinta
Ja yhtä tyyni, puhtoinen ja kirkas oli mun rinta.
Ja täällä hetken' herttaimmat mä leikin elämästä,
En tiennyt tuhon tuulista, en myrskyn mylvinnästä,
Mut salmen suusta aukeevan mä seljän aavan luulin
Ja kaukaa kumman kohinan mä houkuttavan kuulin.
»Tuo tuoll' on meri, lapseni, ja vaarallinen sulle,
Näin lausui kerran lapsena mun äityeni mulle —
Jos lähdet joskus laineillen ja loitommaksi rantaa,
Niin katso, ett'ei venhoas saa virta tuonne kantaa.
Näät meri vain on miehillen, isoille, voimakkaille,
On hauska heidän taistella ja soutaa muille maille;
Jo salmen suusta avautuu ulappa aava tuolla —
Siis pysy aina, lapseni, sä salmen tällä puolla!
Nään kuinka siellä aallot käy ja purjepurret kiitää,
Nään vihureissa vinhoissa kuin lokkilinnut liitää,
Nään siellä miehet voimakkaat ja heissä sankar'-innon
Ja tunnen jäntereissäni mä tuohon leikkiin kunnon.
Jo salmen suussa tuolla käy näät kummat ristituulet,
Ne valtahansa venhos saa jo ennen kuin sä luulet,
Kun sitten siinä heittelee sun purttas tuulten hyörre,
Niin seljemmäksi venhoas vie salmen virran pyörre.