Laulainen muisti Samulin ja virkkoi:
— On täällä päin sellaisiakin poikia, jotka eivät ole tolkeroita.
— Ei ole Annan mieleistä yhtään, kyllä minä tiedän, väitti emäntä.
— Silloin se ei näin juoksun päällä olevasta opettajastakaan välitä.
— Niin minusta näytti, että välittää se. Minulla on tarkka silmä ja muita pieniä merkkiä, kehui emäntä.
— Saattaapa tarkkakin silmä pettää.
— Harvoin se pettää ja unet vielä harvemmin.
— Joko emäntä on nähnyt unenkin?
— Näin mennä yönä aivan merkki-unen.
— Kertokaapa, millainen se oli.