E-text prepared by Johanna Kankaanpää and Tapio Riikonen
PAN
Kirj.
Knut Hamsun
Suom. Joel Lehtonen
Yrjö Weilin, Helsinki, 1907.
Vihtori Kososen Kirjapaino, Helsinki.
LUUTNANTTI TUOMAS GLAHNIN PAPEREJA
I.
Näinä päivinä olen minä paljon ajatellut Ruijan kesän ikuista päivää. Tässä istun ja ajattelen sitä ja majaa, jossa asuin, ja majan takaista metsää, ja sitten rupean kirjoittelemaan jotain aikani kuluksi ja huvikseni. Aika on niin pitkä, minä en tahdo sitä saada menemään niin pian kuin tahtoisin, vaikka en surekaan mitään ja vaikka vietän mitä iloisinta elämää. Olen tyytyväinen kaikkeen, ja kolmikymmenvuotinen ikäni ei ole ikä eikä mikään; eräänä päivänä sain minä tässä pari linnun höyhentä kaukaa, eräältä ihmiseltä, joka ei ollut niitä velvollinen antamaan minulle, mutta kaksi vihreää höyhentä kruunatussa postipaperiarkissa, suulakalla suljetussa. Minua huvittikin nähdä noita kahta niin helvetillisen vihreätä linnun höyhentä. Eikä minulla muuten ole mitään muuta vaivaa kuin silloin tällöin luuvalo vasemmassa jalassani vanhan pyssyn haavan vuoksi, mikä jo kauan sitten parani.