(Kävelee innostuneena pari kertaa edestakaisin lattialla, sitten vilkaisee kelloaan ja alkaa sulkea kirjoituspöydän laatikoita.)
(Silloin kuuluu kolme kovaa koputusta. Mestari säpsähtää ensin, mutta hillitsee itsensä ja huutaa. — "Sisään!")
(Hetken äänettömyyden jälkeen aukenee ovi ja sisään astuu Kaarlo. Hän vapisee vilusta ja kuumeesta, hänen kasvonsa ovat tavattoman kalpeat ja hän huohottaa kuin nääntymäisillään; hän pysähtyy ovelle äänettömänä ja tuijottaa mestaria hillitystä vihasta ja kuumeesta hehkuvilla silmillään.)
MESTARI pelästyneenä.
Miksi tulette näin myöhään…? Mitä asiata? Onko teillä… minulle asiata…?
KAARLO lausuu vieraalla, käheällä äänellä kuin iskien.
Miksei Korvolle anneta jauhoja kauppiaasta?
MESTARI hämmentyy hetkeksi, mutta sitten ärähtää röyhkeästi.
Mitä se sinulle kuuluu?
KAARLO vähän äänekkäämmin.