HALONEN istuu yksin samalla paikalla kuin esiripun laskiessakin nojaten päätään käsiinsä; huokaa raskaasti silloin tällöin ja aivankuin vastaukseksi kuuluu ulkoa pakkasen äkeä paukahdus.
KORPI tulee sisään synkän ja masentuneen näköisenä, ja istahtaa makuuvaateläjälle; muutaman hetken kuluttua lausuu katkerasti.
Turha matka… Mitäpäs siitä, jos yksi työläisen lapsi kuolee nälkään…
LIISA on tullut heti jälessä.
Voi Vilho parka —.älä sentään noin sano.
KORPI synkästi.
Se on totuus — eihän heistä kukaan välitä. Siellä on naapurinkin pikku poika juuri äsken kuollut.
LIISA hätkähtäen.
Kuollut? Mistä tiedät?