HUUDAHDUKSIA.
— Minä olen utelias…
— Sanokaa, ystävät…
— Jumalien nimessä…
Taas tuodaan uutta viiniä, vieraat käyttävät sitä runsaasti hyväkseen ja kaikki, paitsi Verus, Traseas ja muutamat muut, ovat humalassa.
Silloin alkaa hillitty, salaperäinen soitto ja sisään liitelee kuusi kuvankaunista syyrialaista tyttöä. Ainoana verhonaan on heillä vyötäisillä vihreät, harvat harsot.
Lievää hälinää, pidätettyjä, ihastuneita
HUUDAHDUKSIA.
— Ah!
— Mitkä vartalot!
Hiljaisuus.
Ensin tanssivat liihotellen, haaveellisesti, sulavasti. Pian kuitenkin kiihtyy soitto ja tanssi käy yhä vilkkaammaksi ja kiihkeämmäksi ja tanssijattaret säestävät liikkeitään kiihkein huudahduksin.
Lopulta pysähtyvät kaikki kuin yhdestä iskusta, jääden kuvapatsaina seisomaan sorjaan asentoon, toinen käsi kohotettuna.
Hurja suosionosotusten myrsky: kättentaputukset, huudot ja sekava hälinä täyttää salin; sen yli eroittaa hurmaantuneita
HUUDAHDUKSIA.
— Mikä sirous!
— Mitkä vartalot!
— Tämä on ihanaa!
— Jumalallista!