"Armeijan vallankumouksellisten komitea."
Pormestari katsoi häneen aivan kuin tolkuttomana. Sitten hän sanoi vapisevalla äänellä:
— Te olette ihmeellinen mies, nuori ystäväni!
Kirjeet sidottiin pudotusnipuksi, ja Marcus tarttui taas ohjauspyörään.
— Pudottakaa! hän sanoi hetken kuluttua.
Ja sitten hän yhtäkkiä antoi koneen syöksyä hurjinta vauhtia ylöspäin, ja pian he olivat kilometriä ylempänä kuin äsken, piiritettyjen yläpuolella.
He saattoivat seurata monivärisellä pyrstöllä varustetun kirjenipun putoamista, sen kierrellessä hiljaa piiritettyjen yläpuolella.
Marcus katsoi kiikarilla alas ja puhui jännittyneenä pienten väliaikojen kuluttua:
— Sieltä näkyy valkeita liinoja… Kas, punaisiakin! Nyt — nyt ne lähtevät! Nyt ne alkavat juosta!
Marcus katsoi taakseen äänettömänä. Sitten hän huudahti innostuneena: