— Kyllä, Agnes. Teen sen huolimatta siitä mitä hän on minulle tehnyt. Olen kauan rakastanut häntä.
— Ja luuletko hänen pitävän sinusta?
— Hän on sanonut sen useita kertoja. Eräänä iltana kysyi hän tahdoinko ruveta hänen vaimokseen.
Agnes mietti hetkisen.
— Hänen täytyy naida sinut, sanoi hän. — Hänet on pakotettava siihen. Sellainen on laki Amerikassa. Menen itse hänen luokseen.
— Teetkö todellakin sen? Kuinka hyvä sinä olet! Sitä oikeastaan aijoin sinulta pyytääkin. Sinä yksin voit häneen vaikuttaa.
Toivon säde pilkisti Dinan epätoivoiseen sieluun.
Eräänä iltana odotti Agnes Frankin kotiin menoa konttoorista. Hän tiesi silloin tapaavansa hänet yksin. Frank hämmästyi kovin, kun Agnes seisoi siellä ja pyysi saada puhutella häntä. Frank ei ollut nähnyt häntä pitkään aikaan, ja vanhat muistot heräsivät uudelleen eloon. Hän avasi konttoorin oven ja pyysi häntä astumaan sisään.
— Minkä johdosta minulla on kunnia saada vastaan ottaa näin harvinaisen vieraan? — kysyi hän.
Epäröiden astui Agnes kynnyksen yli. Kummallinen tunne tahtoi valloittaa hänet. Täällähän se oli tapahtunut.