Agnes kääri kokoon paperin ja pisti sen hänen taskuunsa. Pari kyyneltä vierähti hangelle ja hän kuiskasi:

— Frank — raukka!

Hän tarttui äitinsä käsivarteen.

— Rientäkäämme, äiti, sanoi hän. — Meidän täytyy lähettää sana hänen vanhemmilleen.

* * * * *

Vanha Plummer seisoi Charleksen kanssa poikansa ruumiin vieressä, joka oli tuotu kotiin hautausmaalta.

— Surullinen oli Frankin kohtalo, sanoi hän ja pyyhkäsi kyyneleen silmästänsä. — Hän oli hyvä poika, mutta hän ei sopinut businessiin. Hänellä oli liiaksi sitä, mitä sanotaan sydämeksi… ja omaksitunnoksi… se ei kelpaa… ei kelpaa…