[34] Ylläolevan kirjeen on prof. Setälä kopioinut Kööpenhaminan yliopistonkijastossa ja kyväntahtoisesti antanut minun jäljentää se. Ruotsinkielisenä se kuuluu: »Wiborg 21 Febr. / 5 Martii 1819. Vidtberömde och Höglärde Herr Professor!
Min lifligaste tacksamhet har jag äran aflägga för Herr Professorns mig bevista ynnest och hogkommelse med dess högst berömvärda arbete. Jag har ännu icke hunnit genombläddra hela Boken, men hvad jag läst och förstått, är förträffeligen afhandladt. Jag kan egenteligen icke bedöma, utan allenast beundra en så djup forskning af språkens grunder.—Hvad för öfrigt Herr Professorns anmärkningar öfver mitt lilla Grammaticaliska försök beträffar, finner jag dem, angående bokstäfverna, ganska riktiga, och har jag äfven haft sådant i project, men ännu icke vågat införa något nytt bruk; jag skall likväl icke glömma att taga saken i närmare bepröfning. Men, rörande Verberna och deras indelande i tre Conjugationer efter samma grund, som i Declinationerna, dertill kan jag ej finna nog bestämda reglor, mer än jag dem i mitt försök företedt. Denna omständighet måste jag således lemma derhän tills vidare upplysning i saken erhållits. Med odelad tillgifvenhet har jag äran framhärda
Vidtberömde och Högädle Herr Professorens
ödmjukaste tjenare Jac. Judén.»
[35] »Herr Professorns afhandling om Nordens gamla språk läses här med begärlighet. Ehrströms exemplar är redan halfslitet». Ehrström, jota Renvall kirjeissään joskus sanoi maisteriksi ja jota hän venäjänkielisistä teksteistä ja sanoista selkoa ottaissaan käytti apunaan, oli tällöin jo yliopiston dosentti ja lehtori venäjän kielessä ja kirjallisuudessa.
Prof. Rask'in näihin aikoihin julkaisemia teoksia ovat: » Vejledning til det Islandske eller gamle Nordiske Sprog» (56 + 282 siv.), 1811, »Undersögelse om det gamle Nordiske eller Islandske Sprogs Oprindelse», 1818, käänteentekevä »Angelsaksisk Sproglaere», 1817 ja »Anvisning till Isländskan». Stockholm 1818 (28 + 298 siv.), hänen itsensä ruotsiksi suorittama uusittu laitos »Vejledning»'iä v:lta 1811.
[36] »Min Finska språklära är numera till det mesta utarbetad, till och med Prosodien. Jag bör tacka Herr Professorn för de nya denominationerna på språkets casus, hvilka jag vid närmare pröfning funnit vara lämpeligare, än de af mig förut i min disputation föreslagna. För öfrigt har jag i det mesta bibehållit den af ålder brukliga Grammatikaliska terminologien.» Renvall julkaisi kielioppinsa kuitenkin vasta vuotta ennen kuolemaansa eli v. 1840. Sen esipuheessa hän vain mainitsee Juteinin kieliopin 5:ntenä suomen kieltä käsittelevänä.
[37] Suomal. Kirjall. Vaiheet siv. 196.
[38] Kirjeessä 24/4 1819 Renvall suosittaa Sjögren'iä sopivaksi lähetiksi suonialaissukuisten kansojen kieliä Venäjällä tutkimaan, koska hän oli kuullut, että kreivi Rumjanzow oli ehdottanut, että prof. Rask sinne lähtisi, mutta tämä taas oli katsonut siihen sopivammaksi jotain suomenkielentaitoista ja tarkkaa tuntijaa.
[39] Kohta kuuluu alkuperäisenä: (Judén) »hat——im Jahr 1812 in Wiburg einen Versuch Zur Erörterung der finnischen Grammatik drucken lassen, die viele treffliche Bemerkungen, jedoch ohne streng systematische Ordnung enthält». Painatusvuoden on Sjögren muistanut väärin; sehän oli 1818. Kirjansa ensimäisillä sivuilla Sjögren puhuu samaan suuntaan kuin Jutein puheessaan »Suomen Kansalle, wuonna 1810». Ajatukset ovat aivan samoja.