— Minulta meni soppaa syödessä ruokahalu muutamaksi päiväksi.
— Miten niin? Löysittekö russakan sopasta?
— Paljon pahempaa.
— Eihän vain hiirtä?
— Vieläkin pahempaa.
— No mitä ihmettä?
— En minä ole oikein selvillä mikä se on, mutta kuvittelisin sitä vaikka miksi.
Onneksi olen itse jo lopettanut ateriani, muutoin se olisi pysähtynyt siihen. — — —
Jussi V:n kotoa tulleita kirjeitä ei Mashkevitsh luovuta hänelle. Lisäksi on V. osastonvartialtamme kuullut, että ruokatavarat on persoonallisesti tuonut hänen siskonsa, ylioppilasneiti, joka samalla on pyytänyt saada veljeänsä tavata, mutta ei ole saanut siihen Mashkevitshilta lupaa. Tästä on V. luonnollisesti kiukuissaan ja uhkaa panna kovan kovaa vastaan. Kun häntä taas moniaan päivän kuluttua käytetään Mashkevitshin luona, kertoo hän sieltä palattuaan:
— Kun Mashkevitsh ei luvannut minun siskoani tavata, uhkasin minä ruveta syömälakkoon.