En parempaa voi antaa neuvoa kuin Horn jo antoi.
HERTTUA:
On katkerata kuulla, että miehet, jotk' auttajiksi isä mulle uskoi, näin veljelleni liittyin neuvoillaan mun turmiohon syöstä tahtois.
HORN:
Pyydän —
HERTTUA:
Ei enää sanaakaan! En neuvojanne ma enää kaipaa! Täältä poistukaa! Me vastausta laatimahan käymme.
(Horn ja Fleming kumartavat ja lähtevät oikealle.)
FLEMING (Hornille):
Nyt alkaa se!