SALAKIRJOITUS
Kirjoitti tähtikupuun taivaan sormi.
Nyt siin' on vieras taikaluku, hormi,
jot' ei voi kenkään, kenkään selittää.
Maa syöksyy ees kuin irti rattahastaan
ja sota kaikkein kaikkia on vastaan.
Mit' ilvettä on elämämme tää!
Pois kansat niitetään kuin kypsä heinä.
On pilkkopimeä maapallon seinä,
miss' salakirjoitus vain leimuaa.
Yö ilkkuu voitetuille, voittaneille.
Mi tuskan tie lie säädettykään meille,
tai mikä outo onni odottaa!
Miljoonat miljoonia vastaan ryntää,
torpeedot, tankit maata, merta kyntää,
vakoja suurten vainon peltojen.
Kaikk' ihmisneron ihmeet tehtiin, nähtiin.
Sai moni sankariks, pääs rintatähtiin,
ei ykskään valtiaaksi sydänten!
On näkemättä yksi: sankar hellä,
mi voittaa sovulla, lyö hyvyydellä
ja niin on suur', ett' tyytyy pienuuteen!
On tekemättä yksi: tahto taivaan,
min täyttymys tois balsamia vaivaan,
lois sillan ihmisestä ihmiseen!