Ole tähtien peili kuin uinuva vesi: on myrskyillä ostettu tyyneytesi.
Ole puhdas kuin syntiä tehnyt voi olla, yön lilja mi puhkeaa kalmistolla!
Ole airue polven paremman, uuden, laps lempeni tuskan ja levottomuuden!
Ole viittoja vaarain ja tietäjän tähti jokaiselle, ken jälkeeni lähti!
Ja ilmat korkeat, ihanammat suo sille, ken jättävi rauhaiset rannat,
ja jaksaa hyljätä hyvyyttä monta ja uskoa unelmaa olematonta.
Ah, teille ma siunaukseni annan, te palvojat pettävän taivaanrannan!
Jota kaihoaan meistä ei kenkään ennä, on osamme nuorina manalle mennä.
Ja kauneus onnen haaveksimamme vast' aukee kukkahan haudallamme.
Niin, teille ma siunaukseni annan, te palvojat kaukaisen taivaanrannan.