Linnan akkunasta tuikkaa tuli pieni pimeään… Siellä istuu armahani vieras sulho vierellään!
Muille laulan luutun helskein, juhlasaatoin, seppelpäin; sulle sydännyyhkytyksin myrsky-yöstä yksinäin!
Miks oon köyhä trubaduuri, miks en linnan herra tuo, jolle taivas aurinkonsa ihanimman paistaa suo!
Kuuletko, oi, ylhä vanki, kuinka holvit vaikeroi? Tunnetko: nyt trubaduurin itku ympärilläs soi…
HILJAISET SIELUT
Pois lähde, soi ääni mun rinnassain, mut toinen käski: jää! Oli yllämme korkea tähtivyö ja hattara hopeapää…
Me arkoina, vaieten seisoimme, se syttyvän lemmen syy; sydän sykki: tää unta, unta on vain ja järkemme hämärtyy…
Sana lausumaton, hymy hiljainen, näin ainiaks erottiin. Mut korkeat tähdet päämme päällä mahtoivat tahtoa niin…
VIENO SIIPI
Mua muistatko kuin muistan ma sua, kallis kaivattuni? Ei, en ma kysy; haihtua vois vieno-siipi uni…