Vei vuodet nuoren voiman,
toi turman, puuttehen,
vain kaiho yksin soimaan
jäi tupaan tyhjyyden.
Ei koskaan, koskaan lakkaa sen sävel murheinen… Oon ihmisenä kuollut, mut laulajana en!
RIENTO.
Kohti virvatuikkeen tulta vaikk' yön kuiluun päätyis tiekin! Elon erheet, tuskat, riemut, kaikki harhaa virvaliekin.
Kilpaa kera virran vinhan,
vaikka pyörre veiskin huiman!
Elon sorjin soitto kaikaa
päältä kuolon kosken tuiman!
Kaikki virrat vinhat, pitkät meren helmaan kerran taipuu, kaikki erheet, tuskat, riemut tyhjyytehen kerran vaipuu.
TAIVAANKAARI.
Sa päivän päistärikön vemmelkaari, viet jumalihin niinkuin uskon silta; sa ylhäin ulapoiden sumusaari, käyt purppuraan, kun meill' on itkun ilta!
Ja vaikk' ois häivää kaikki kultakutees, vain himarrusta hymys, kyyneleesi, ma tahdon uskoa sun kauneutees ja katsoa sun suureen korkeuteesi!