Elna. Ei, ei! Parempi olen minä nyt kuin äsken, parempi kuin koskaan ennen! Etkö näe sitä? Etkö huomaa sitä? Suutele minua, Pentti! heittäytyy hänen kaulaansa.
Pentti työntäen hänet kylmästi pois. Älä koske! Olen murhatun miehen haamu. Menee.
Elna vaipuen lattialle
Ah!
Esirippu.
Autius.
Tunturilakeus lähellä erästä hermoparantolaa. Myöhäinen iltapäivä. Pitkin kapeaa polkua tulee hitaasti kävellen, puhumattomina, mies ja nainen.
Mies pysähtyen, varovasti. Teillä on varmaankin joku suuri suru?
Nainen jyrkästi. En sure milloinkaan.
Mies. Teillä on joku rakas muisto, jota ette tahdo kadottaa?