PETRA (Tulee.)
VIRVA (Rientää häntä vastaan.) Isä, isä, Matti on vangittu!
RALLI (Ärhentelevästi.) Ahaa, sieltähän se itse päämestari tulee, joka on kaiken pahan alku ja juuri (Sannille, osoittaen sormellaan Petraa.) Näätkös, Sanni, hän on vapaa, hän on kunniassa, häneen ei laki koske, hän tulee notkuvain pöytien luota mässäämästä ja menee sinne takaisin, mutta Matin, syyttömän uhrin, he raahaavat linnaan!
SANNI (Hädissään.) Hillitse paha kielesi. Voi voi, kaikki tulee siitä vain pahemmaksi! Mitä he tekevätkään meille!
RALLI (Tylysti.) Miksi minä olisin parempi kuin mitä muut ovat minulle. Hyville käy huonosti, pahoja onnestaa. Matti oli hyvä, katso, miten hänen kävi! Sinä olet ollut kuin jumalankaritsa, et ole suutasi avannut valittamaan, herrojen helmoja olet huuhdellut takapihoilla, oman veljesi kyökinporstuoita kolunnut kuin kerjäläinen, ja kuolet rintatautiin ja kurjuuteen. Rikas saa tehdä mitä hyvänsä, mutta köyhä saa kärsiä…
(Niina ja Juudit ovat viimeisten lauseitten aikana ilmestyneet huoneeseen.)
NIINA. Mitä täällä tapahtuu?
RALLI (Hurjasti.) Tulkaa tänne vaan, koko herskapi, koko verenimijäin ja riistäjäin sakki, minulla on asiaa teille kaikille! Minä tahdon kerran puhua suuni puhtaaksi!
JUUDIT. Te olette kiihdyksissänne, tyttö. Puhukaa rauhallisesti asianne!
RALLI. Pidä suus, sinä ulkolainen seikkailija! Kyllä minä sinutkin tunnen, susi lammastenvaatteissa, rauhan-apostoli, joka tahdot repiä rikki proletaarien rintaman. Sinun ei pitäisi tulla rähjäämään toisten asioissa. Me emme tahdo rauhaa, vaan sotaa, niin kauan kuin meitä sorretaan ja ammutaan ja esivalta kantaa miekkaa meitä vastaan. (Niinalle.) Äläkä tollota minuun niin ylpeästi, sinä posliinisilmäinen vahanukki! Jaa-a, et ole tällaisia vieraita ennen salissasi nähnyt! Kyökin nurkassa olet Sannia seisottanut siksi, että hän muka on niin huono sukulaiseksi. Mutta mikä itse olet? Et yhtään parempi, sen päälahtarin Kontialan jalkavaimo, kyllä se tiedetään…