Minä olen kuin kaarna laineilla ja silmäni sokeus verhoo, sun luoksesi aatos harhailee kuin sorasiipinen perho.
Ja synnissä olen minä syntynyt ja lokaan tallannut taimen, olen eksynyt harhapoluille, minä olen kuin huono paimen.
Sun templisi tähtisalissa sulle linnut kiitosta soittaa, min' en löydä soitinta sopivaa, jolla voisin sun armosi voittaa.
Oi, Herra ilmaise itsesi, että kulkija rauhan saisi ja löytäisi tiensä kotihin, johon päänsä hän kallistaisi!
Äiti.
Kisoista kisoihin kiiruhdin tämän elämän markkinoilla, huumasin päätäni neidoilla ja sulilla suuteloilla.
Paljon olen minä laulellut ja tuhlannut tunteen tulta, herjat herkeni kuuntelemasta, kun viinini loppui multa.
Sulle annoin niin vähäsen sitä iltaista iloisuutta, sulta ma sain sen hellän mielen ja mikä on viattomuutta.
Usein öin olet itkenyt sun poloisen poikasi mieltä, kaivannut kotoisen lieden ääreen elämän markkinatieltä.
Äidin sielus on vuotanut ylen runsaasti lempeä mulle, salannut paljon olen minä sulta ja tuskia tuottanut sulle.