:|: Piijat, ne pirtin linnut, nosti oluttynnörin jo jakkaralle, niillä on puiset tuopit, niiniverkko soljui alle. :|: :|: Punajuomaa tulpat tuhlaa, riukusaavin täydet kuohut saamme, tää on vaareimme tappijuhlaa, kauniin lahjan näin me ja'amme! :|:
:|: Pirtissä pila viihtyy, nauru helkkii niinkuin ääni kirkkaan tiuvun, vieras ja tuttu yhtyy. pojat hyppii yli riuvun. :|: :|: Helyt heiluu, letit lentää, sirot solet peittää päätä, kaulaa, on se maalima simaa sentään, kuule kuinka pojat laulaa: :|:
IV.
Kiitoslaulut.
(Helkavirren sävel.)
Isännän ma ensin kiitän. kun on suohon suojan tehnyt, piittähirren petäjästä, kankahalle katoksensa, ruotehet romeikolta, sammalet sulilta mailta. Usein hyvän isännän, sen tarkan talon isännän, — jäänyt on kinnasta kivelle, saahessa tätä salia, kamaria kalkuttaissa; kaatoi tuosta kauniin kasken, kylvi maita, kylvi soita, kasvatti vihannan viljan, siit' on vilkas viina tullut, olut on ohrista osattu!
Emännän ma sitte kiitän, se tarkka talon emäntä, kuulevi kukotta nousta, vihkimähän Viljoansa, katsomahan karjoansa. Usein on hyvä emäntä, tämän talon tarkka nainen, ohrista oluen pannut, maun tehnyt maltahista, huhutellut humalata, virutellut viinakullan. Hyvin on tehnynnä emäntä, kun ompi olutta pannut, siit on tehnyt sen paremmin, kun on juomahan kututtu.
V.
Lopettajaiset.
Tule, ota kivot, kiulut kanna, nyt on elo uusi, tumpelit, kellot ja muut jopa vaijeta saavat! Hyvän talon hyvä mies se tupaan joka pojan huusi, siellä on tyttäret sorjat kuin syksyllä haavat…:|: Oottaa ilon olutkestit, sarkkaa nostele vuoroin, sieppaa helosilmä vyöltä, laula yksin ja kuoroin! :|: Pilli-Janne lupas tulla … tanhu alkaa — — ullakolla Tuomas lyöpi pientä jalkaa.